Kannanottoja

Vihreän Elämänsuojelun Liiton julkaisemia kannanottoja


Bolivian monikansaisen valtion presidentti Evo Moralesille

Tällä kirjeellä haluamme osoittaa kunnioitustamme rohkeita ja viisaita puheenvuorojanne ja tekojanne kohtaan, erityisesti alkuperäiskansojen ja -kulttuurien puolesta.

Me, tämän kirjeen lähettäjät, edustamme Vihreää Elämänsuojelun Liittoa, joka on suomalainen syväekologinen yhdistys. Jaamme Teidän päätelmänne ja ajatuksenne. Mekin uskomme, että turvaamalla alkuperäiskansojen ja -kulttuurien elinolot sekä suojelemalla villiä luontoa ihmisen tuomalta teollistumiselta elämä maan päällä saataa kuin saattaakin selviytyä.

Äskettäisen vierailunne Suomeen aikana toitte esiin, että meillä – kuten me sen ymmärsimme – on kaksi vaihtoehtoa: pelastaa joko kapitalistinen järjestelmä tai maapallo. Meidän mielestämme tämä oli viisas johtopäätös, vaikkakin ensimmäisen maailman poliitikot ja johtajat vaikuttaisivat olevan kyvyttömiä ymmärtämään tätä.

Se, että Teillä, arvovaltaisessa asemassanne presidenttinä, on rohkeutta sanoa nämä asiat ääneen, on äärimmäisen arvokasta ja toivoa herättävää, tässä muutoin niin toivottomassa maailman ja ihmiskunnan tilassa.

Vihreä Elämänsuojelun Liitto on, kuten yllä on mainittu, suomalainen syväekologinen yhdistys, jonka tarkoituksena on elämän moninaisuuden kunnioittaminen ylimpänä arvona, painottaen ekologian antamaa tietämystä maailman tilasta ja muutoksista siinä. Pääasiallinen toimintamuotomme on ollut valistus; kirjojen julkaiseminen ja seminaarien järjestäminen.

Liittomme pyrkii vaalimaan elämän rikkautta ja myös inhimillisten elämänmuotojen moninaisuutta. Tavoiteohjelmassamme pyrimme esittämään todellisen vaihtoehdon vallitsevalle kestämättömälle talouskasvulle, kulutuskulttuurille ja kilpailuyhteiskunnalle.

Suomeen kohdistuneen vierailunne aikana toitte esiin, että länsimainen ihminen on ajanut itsensä alennustilaan, eikä ole enää ihminen, vaan pelkkä talousmaailman väline; kuluttaja. Puhuitte myös siitä kuinka ihminen toimissaan on menettänyt näkemyksensä Äiti Maasta elävänä kokonaisuutena ja luonto nähdään ainoastaan teollisuuden raaka-aineina. Nämä ovat viisaita päätelmiä, ja näyttää siltä, että tässä alennustilassaan, tuottaja-kuluttaja-välineenä, ihminen ei koe luonnon tuhoutumista sellaisena katastrofina ja rikoksena elämää kohtaan kuin se on.

Arvoisa presidentti Evo Morales, me haluamme uskoa, että Teidän selkeät ja rohkeat mielipiteenne voivat myös herättää ja rohkaista joitakuita niistä ensimmäisen maailman johtajista, jotka ovat tällä hetkellä kulutuskulttuurimme sokaisemia.

Toivomme Teille mitä parhainta terveyttä sekä onnea ja voimia jatkaa meidän silmissämme arvokasta, päättäväistä ja vilpitöntä työtänne Äiti Maan ja sen kaikkien, myös ihmisasukkaiden hyväksi.


Osallistuminen Fennovoiman/TVO:n ydinvoimahankkeeseen

Yrityksenne on osakkaana TVO:n/Fennovoiman ydinvoimahankkeessa, eli teette seuraavan parin vuoden kuluessa päätöksen siitä, osallistutteko miljardien eurojen ydinvoimalainvestointiin. Uuteen ydinvoimahankkeeseen liittyvä taloudellinen riski investoijille olisi moninkertainen Olkiluoto 3 -hankkeeseen verrattuna. Ydinvoima on vaarallinen ja vastuuton energiamuoto, johon investoiminen olisi mielestämme ristiriidassa yhteiskuntavastuuta koskevien linjaustenne kanssa ja riski myös yrityksenne maineelle.

Ydinvoimahankkeeseen liittyvät taloudelliset riskit ovat huomattavasti suurempia kuin vielä muutama vuosi sitten luultiin. Ydinvoimaloiden hinnat ovat kansainvälisillä markkinoilla enemmän kuin kaksinkertaistuneet sen jälkeen, kun viidennen ydinvoimalan investointipäätös tehtiin. Suomi tullaan näkemään erityisen riskialttiina maana ydinvoimarakentamisen kannalta, mikä kasvattaa edelleen reaktorin hintaa Suomessa. Merkittävin riski investoijan kannalta on, että kiinteähintaisia sopimuksia ei enää liene tarjolla. Olkiluoto 3 -hankkeen vaikeuksien toistuessa kustannusarvioiden ylityksistä ja myöhästymisistä aiheutuvat miljarditappiot jäisivät kokonaan suomalaisten investoijien kannettavaksi.

Yrityksenne asiakkaat, suomalaiset kuluttajat, eivät halua lisää ydinvoimaa, vaan uusiutuvia. Viimeisimmän mielipidetiedustelun mukaan 51 prosenttia suomalaisista vastustaa ja 34 prosenttia kannattaa ydinvoiman lisärakentamista. Sitä vastoin 95 % suomalaisista pitää uusiutuvan energian lisäämistä erittäin tai melko hyvänä tapana vastata energiantarpeen kasvuun.

Äänestä ydinvoima historiaan -kampanja on vuoden 2010 alussa luotu koalitio, johon kuuluu 13 ympäristöjärjestöä ja poliittista nuorisojärjestöä. Kampanjan uutiskirjeet ja Facebook-ryhmä tavoittavat yli 35 000 aktiivista verkon ja sosiaalisen median käyttäjää laajasti eri ikäryhmistä ja eri puolilta maata. Tulevaisuudessa kampanja kohdistuu myös ydinvoimainvestointiin osallistuviin yrityksiin.

Uusiutuvat energialähteet parantavat hintakilpailukykyään vuosi vuodelta. Euroopassa ja Yhdysvalloissa suurin osa uusista investoinneista sähköntuotantoon tehdään jo uusiutuvaan energiaan. Suomessa hallituksen energialinjaukset tulevat parantamaan uusiutuvien energialähteiden asemaa seuraavien vuosien aikana. Pyydämme teitä vetäytymään ydinvoimahankkeesta ja osallistumaan uusiutuvan sähköntuotannon läpimurtoon.

Toivomme, että voisimme tavata teitä keskustellaksemme kanssanne ydinvoimahankkeesta, sen taloudellisista riskeistä sekä paremmista energiaratkaisuista.

Allekirjoittajina kaikki merkittävimmät suomalaiset luonnonsuojelujärjestöt, VESL mukaanlukien.


Selvityspyyntö oikeuskanslerille

Selvityspyyntö, asioina Hallituksen ydinvoimalalupahakemuksia koskeva periaatepäätös; Keskustan ja Kokoomuksen ministerien esteellisyys.

TVO ja Fennovoima ovat (julkisen sanan välittämien tietojen mukaan) myöntäneet kanavoineensa vaali- tai tukirahaa muun muassa Keskustalle ja Kokoomukselle sekä niiden keskeisille jäsenille. - On perusteltua syytä katsoa, että luottamus Hallituksen keskustalaisten ja kokoomuslaisten ministerien puolueettomuuteen on vaarantunut siten, että he ovat esteellisiä käsittelemään esillä olevia ydinvoimalalupahakemuksia ja Hallituksen 6.5.2010 tehtäväksi kaavailtu periaatepäätöksen tekeminen on siten perusteltua siirtää vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen nimitettävän uuden Hallituksen tehtäväksi.

9.8.2009: "Yle Uutisten mukaan myös ydinvoimayhtiöt rahoittavat puolueiden ja näkyvimpien ehdokkaiden vaalikampanjoita tuhansilla euroilla, esimerkiksi seminaarilippuja hankkimalla. TVO:n emoyhtiö Pohjolan Voima painottaa yhtiön edustajien osallistuvan seminaareihin vaalien alla, vaalikaudella yhtiö rahoittaisi näkemyksensä mukaisesti puolueiden normaalitoimintaa. Fennovoima puolestaan kertoo osallistuvansa seminaareihin vaalikampanjoiden lisäksi myös vaalikauden aikana. Kolmesta ydinvoimayhtiöstä ainoastaan valtio-omisteinen Fortum ilmoitti, ettei se osallistu minkäänlaiseen poliittiseen toimintaan. Yle Uutiset selvitti Fennovoiman, TVO:n ja Fortumin vaalirahoitusta viime eduskuntavaalien ja alkukesän EU-vaalien alla." Lähde: Yle Uutiset 9.8.09

"Samana päivänä myös Eteläsuomen Sanomat/STT uutisoi ydinvoimayhtiöiden vaalirahoituksesta otsikolla "Uutta ydinvoimalaa tavoitteleva TVO kävi taulukaupoilla". TVO on mm. osallistunut muutamiin eri puolueiden, myös Kokoomuksen, järjestämiin seminaareihin sekä tehnyt muutamia taidehankintoja puolueita lähellä olevilta säätiöiltä." Lähde: Eteläsuomen Sanomat/STT 9.8.09 (http://www.hanhikivi.net/kulku.php)

Keskusta sai viime vuonna [2009] yli 1500 euron rahallista tukea yhdeltätoista yritykseltä tai yhteisöltä. Tuki muodostui seminaarilipuista, näyttelytilamyynnistä risteilylle sekä mainostilamyynnistä puolueen verkkolehteen. Keskustaa tukivat Destia, HOK-Elanto, I-Print, Kesko, Mainoslahja Team, Stora Enso, Suomenmaa, Tapaturmavakuutusten liitto ja Verkkoapila. Suomenmaan jälkeen suurimman tuen antoi ydinvoimalan rakennuslupaa hakeva Fennovoima, jolta keskusta sai 4880 euroa. Fennovoiman kilpakumppani Teollisuuden Voima tuki keskustaa 2930 eurolla. Keskustan varainhankinta tuotti vuonna 2009 vajaat 510 000 euroa. PETRI P. PENTIKÄINEN (http://m.mt1.fi/section;jsessiŠ=1&p=1)

ILMOITUS EHDOKKAAN VAALIRAHOITUKSESTA Eduskuntavaalit Vuosi 2007 (mm.): Vaalikampanjan rahoitus: Keskusta: Pääministeri Matti Vanhanen : Vaalikampanjan kokonaiskulut 45.300 euroa // Tuki yrityksiltä Vaalituki neljältätoista yritykseltä kultakin 800¤ 11.200 euroa / Vaalituki kuudelta yritykseltä 1.500 euroa // Tuki etujärjestöiltä, säätiöiltä, yhdistyksiltä ja vastaavilta Kehittyvien maakuntien Suomi ry 10.000 euroa

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen : Vaalikampanjan kokonaiskulut 24.050 euroa // Tuki yrityksiltä Tuki yksityiset yritykset 15.350 euroa (josta Kehittyvien maakuntien tuki ry 10.000 euroa)

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi : Vaalikampanjan kokonaiskulut 65.991 euroa // Tuki etujärjestöiltä, säätiöiltä, yhdistyksiltä ja vastaavilta Huomisen Suomi ry (ks. erittely lisälehdestä) 57.350 euroa Pohjanmaan kautta ry 2.656 euroa Vahvan keskustan tie ry 500 euroa

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila : Vaalikampanjan kokonaiskulut 33091,58 euroa // Tuki yrityksiltä 160,00 euroa

Liikenneministeri Anu Vehviläinen : Vaalikampanjan kokonaiskulut 79.080 euroa // Tuki yrityksiltä 18.150 euroa / Ajanta Oy 5.000 euroa (täydennys 16.5.2008) // Kehittyvien maakuntien Suomi ry 10.000 euroa (täydennys 16.5.2008)

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen : Vaalikampanjan kokonaiskulut 48.771 euroa // Tuki yrityksiltä Tukiyhdistyksen varainhankinta: (seminaarit ja taulujen myynti)*37.771 euroa* Täydennys 27.5.2008: Tauluja ovat yhteishinnaltaan yli 1.700 eurolla hankkineet tukiryhmältäni seuraavat: Kehittyvien Maakuntien Suomi ry., öljyväri- ja grafiikan töitä, yht. 10.000 euroa; Suomi-Soffa/SSF Oy, grafiikan töitä, yht. 5.000 euroa.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä : Vaalikampanjan kokonaiskulut 49.011 euroa // Tuki yrityksiltä - // Tukiyhdistyksen varainhankinta (yksittäinen tuki alle ¤1.700): - taulujen myynti (yrityksille, etujärjestölle, yksityishenkilöille)* 14.100 euroa - ilmoitustuotot (2 julkaisua - 42 ilmoittajaa) 11.369 euroa - seminaarituotot 11.000 euroa* Täydennys 30.5.2008: Sisältää: Kehittyvien maakuntien Suomelle myyty öljyväritöitä arvoltaan 5.000 euroa.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki : Vaalikampanjan kokonaiskulut 68.834,00 euroa // Tuki yrityksiltä 1.500,00 euroa Tuki etujärjestöiltä, säätiöiltä, yhdistyksiltä ja vastaavilta 53.134,00 euroa Eheän Suomen tuki ry 39.721* * täydennys lisälehdellä / Täydennys 16.5.2008: Eheän Suomen tuki ry:n saamat yli 1.700 euron lahjoitukset: - Kehittyvien maakuntien Suomi ry 15.000 euroa - Helsingin mekaanikontalo Oy 10.000 euroa - Ruukki Group Oyj 10.000 euroa - Ajanta Oy 5.000 euroa

Kokoomus: Valtiovarainministeri, pääministerin sijainen Jyrki Katainen : Vaalikampanjan kokonaiskulut 41.000,00 euroa // Tuki yrityksiltä Lahjoitukset yrityksiltä (50,00-1500,00euroa/yritys), 23 yritystä ja yhteisöä 7.000,00 / Täydennys 16.5.2008: Kansallinen Kokoomus 29.700,00 euroa Kansallinen Kokoomus on saanut tukea Kehittyvien maakuntien Suomi ry:ltä 10.000 euroa ja Helsingin Mekaanikontalo Oy:ltä 10.000 euroa. "Osa näistä varoista on käytetty kampanjaani."

Puolustusministeri Jyri Häkämies : Vaalikampanjan kokonaiskulut 46.645,30 euroa // Tuki yrityksiltä Vaaliseminaarit loppuvuonna 2006*45450 euroa / *Täydennys 16.5.2008: Helsingin Mekaanikontalo Oy (10 tuhatta euroa) Kehittyvien maakuntien Suomi ry (10 tuhatta euroa) Seppo Sairanen (2,5 tuhatta euroa) Pankkiiriliike Öhman (4 tuhatta euroa)

Opetusministeri Henna Virkkunen : Vaalikampanjan kokonaiskulut 36.200 euroa // Tuki yrityksiltä - Yhdeksän eri yritystä 6.900 euroa / Tuki etujärjestöiltä, säätiöiltä, yhdistyksiltä ja vastaavilta Tukiyhdistys Väli-Suomen Voima ry (täydennys 16.5.2008) 8.000 euroa - varainhankinta taide- ja kirjamyynnillä 3.000 euroa – Kehittyvien Maakuntien Suomi ry:n avustusta 5.000 euroa

Viestintäministeri Suvi Lindén : Vaalikampanjan kokonaiskulut 52.997,90 euroa // Tuki etujärjestöiltä, säätiöiltä, yhdistyksiltä ja vastaavilta Oulun Tulevaisuuden tekijät yhteensä: 12.800,00 euroa -ohjelmallisten tilaisuuksien tuotto 2.800,00 euroa -tuki yrityksiltä 4.000,00 euroa -tuki yhdistyksiltä, josta Kehittyvien Maakuntien Suomelta 5.000 euroa, 6.000,00 euroa Pohjois-Pohjanmaan Talouspoliittiselta seuralta yhteensä: 40.047,90 euroa -ohjelmalliset tilaisuudet 18.597,90 euroa -talousseminaari 21.450,00 euroa

Peruspalveluministeri Paula Risikko : Vaalikampanjan kokonaiskulut 41.752,94 euroa // Tuki yrityksiltä - yhteensä 33.059,85 euroa (MSK Group Oy 5 000,-)

Asuntoministeri Jan Vapaavuori : Vaalikampanjan kokonaiskulut 54.353,29 euroa // Tuki yrityksiltä Täydennys 16.5.2008: 44.340,79 euroa Koostuu 63 eri yritykseltä saadusta tuesta, joista pankkiiriliike Öhmanilta saatu 6.000 euroa ja kaikilta muilta alle 1.700 euroa

Ainakin siis yhteensä kolmentoista (13) keskustalaisen ja kokoomuslaisen ministerin osalta voi jo alustavan tarkastelun nojalla herättää kysymyksen siitä, mitkä kaikki yritykset (yhtiöt, konsernit ja vastaavat) ovat tukeneet sanottuja ministereitä rahallisesti tai rahanarvoisesti. Ja ovatko kenties TVO ja Fennovoima sellaista rahallista tai rahanarvoista tukea antaneiden yritysten joukossa?

Siinä tapauksessa, että TVO ja /tai Fennovoima olisivat antaneet tai kanavoineet rahallista tai rahanarvoista tukea Keskustalle ja Kokoomukselle ja / tai noita puolueita edustaville ministereille, on perusteltua katsoa, että luottamus sanottujen ministerien puolueettomuuteen ydinvoimalalupahakemuksia koskevassa asiassa olisi vaarantunut sillä tavoin, että nuo ministerit olisivat esteellisiä käsittelemään kysymyksessä olevaa asiaa. (Ja itse asiassa julkisessa sanassa esitettyjen tietojen mukaan TVO:n ja Fennovoiman taholta on annettu ymmärtää, että mainitut yhtiöt ovat juuri sellaista rahallista tai rahanarvoista tukea sanotuille puolueille ja / tai niiden edustajille kanavoineet.) Keskustan ja Kokoomuksen ministerit eivät kuvatulla tavalla esteellisinä saisi niin ollen osallistua esillä olevia ydinvoimalalupahakemuksia koskevan periaatepäätöksen tekemiseen. (Kyseinen periaatepäätös on kaavailtu tehtäväksi torstaina 6.5.2010.)

Hallintolaki (434/2003)

27 § Esteellisyys Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.

28 § Esteellisyysperusteet

[1 mom.] Virkamies on esteellinen:

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Helsingissä 27. huhtikuuta 2010

Allekirjoittajien (20 yksityishenkilöä) joukossa merkittävä määrä VESL:n hallituksen jäseniä.


Oikeuskanslerin ratkaisu

Hallintolain (434/2003) tarkoituksena on lain 1 §:n mukaan toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa ja oikeusturvaa hallintoasioissa. Laissa säädetään sen 2 §:n mukaan hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasioissa noudatettavasta menettelystä. Hallintolakia sovelletaan myös hallintoasioiden valmisteluun ja päätöksentekoon ministeriöissä ja valtioneuvoston yleisistunnossa.

Julkisen hallinnon yleistä luottamusta ja tasapuolisuutta koskeva vaatimus on keskeinen. Julkisen hallinnon ja viranomaistoiminnan perustarkoituksen saavuttamisen kannalta on olennaista, että kansalaiset samoin kuin hallintoasioiden asianosaisina olevat yhtiöt ja yhteisöt voivat luottaa hallintotoiminnan puolueettomuuteen ja asiallisuuteen. Tämän johdosta ei riitä, että virkamies omasta mielestään toimii puolueettomasti. Perustuslain 21 §:n 2 momentissa säädetyissä hyvän hallinnon takeissa on kysymys siitä, että hallintoasioiden valmisteluun ja ratkaisuun osallistuvat virkamiehet myös yleisön silmin nähtynä menettelevät siten, ettei julkisen hallinnon puolueettomuutta ja tasapuolisuutta ole aihetta epäillä.

Hallintomenettelyä koskevilla esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan hallintoasian valmistelun ja ratkaisun puolueettomuus. Virkamiesten esteellisyyttä koskevilla säännöksillä on kahtalainen merkitys: Toisaalta niillä vähennetään henkilön myötävaikutusmahdollisuuksia asian käsittelyyn sellaisissa tapauksissa, joissa epäasialliset henkilökohtaiset sivuvaikuttimet saattaisivat ohjata hänen toimintaansa. Toisaalta säännöksillä pyritään lisäämään yleisön luottamusta hallintotoiminnan puolueettomuutta ja tasapuolisuutta kohtaan, johon kuuluu se, että hallintoasian valmisteluun ja ratkaisuun vaikuttavat vain hyväksyttävät asialliset perusteet.

Hallinnon oikeusperiaatteita koskevan hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaanhyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa suunniteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Virkamiehen esteellisyyttä koskevat säännökset ovat hallintolain 27 – 29 §:ssä. Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Koska Suomen Keskusta rp tai Kansallinen Kokoomus rp eivät ole puheena olevien ydinvoimalaitosten rakentamista koskevien periaatepäätösasioiden asianosaisia eikä niille ole odotettavissa päätöksistä hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua ”erityistä hyötyä tai vahinkoa”, ei kyseinen lainkohta tässä tapauksessa sovellu mainittujen puolueiden puoluehallitusten jäseniin.

Kirjoituksessa kerrotun perusteella voisi tulla kysymykseen lähinnä hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan niin sanotun yleislausekkeen mukainen esteellisyysperuste. Sen mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta (lainkohdan 1 – 6 kohdat) erityisestä syystä vaarantuu. Hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohta on herättänyt tulkintaongelmia, mutta sen sisällyttämistä saman sisältöisenä jo hallintolakia edeltäneeseen hallintomenettelylakiin perusteltiin lain valmisteluvaiheessa sillä, että on mahdotonta määritellä yleispätevästi kaikkia tilanteita, joissa virkamiehen suhde asiaan tai asianosaiseen on sellainen, että hänen puolueettomuutensa vaarantuu. Hallituksen esityksessä hallintomenettelylaiksi (HE 88/1981 vp) lausutaan yleislausekkeen osalta säännösehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa seuraavaa: ”Kun tämän perusteen mukainen esteellisyys syntyisi vain, jos luottamus virkamiehen puolueettomuuteen vaarantuu erityisen syyn vuoksi, olisi säännösehdotuksessa tarkoitetun tällaisen syyn oltava yleensä myös ulkopuolisen havaittavissa ja sen puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen oltava suunnilleen samanasteinen kuin erityisesti määritellyissä esteellisyysperusteissa. Näin ollen yleislauseketta sovellettaessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota esteellisyyden noudattamiseen siten, että kansalaisten luottamus virkamiesten puolueettomuuteen vahvistuisi ja etteivät virkamiehet toisaalta voisi jäävätä itseään sellaisten syiden nojalla, jotka ovat esteellisyyden kannalta epäolennaisia.”

Hallintolain erityisiä esteellisyysperusteita täydentävä yleislauseke on muotoilultaan väljä. Hallinnossa on vakiintuneesti edellytetty, että tällaisen syyn on oltava lähtökohdiltaan myös ulkopuolisen havaittavissa ja sen puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen on oltava suunnilleen samanasteisen kuin erityisten esteellisyysperusteiden. Yleislauseketta on tulkittu siten ahtaasti, ettei esteellisyyden ole yleensä katsottu syntyvän ilman erityistä perustetta. Tällaisena erityisenä perusteena on mainittu se, että virkamies saattaa olla sitoutunut käsittelyn kohteena olevaan asiaan tai asianosaiseen tavalla, että tällaisen sitoumuksen voidaan olettaa vaarantavan edellytyksiä puolueettomaan asian käsittelyyn (Niemivuo – Keravuori: Hallintolaki, 2003, s. 230).

Jo ennen puheena olevan ministerin mahdollista esteellisyyttä koskevan kanteluasian vireilletuloa oikeuskanslerinvirastossa on oikeuskanslerin tehtäviin kuuluvaan valtioneuvoston esittelylistojen ennakolliseen tarkastamiseen ja valtioneuvoston päätöksenteon lainmukaisuuden valvomiseen liittyen selvitetty ydinvoimalaitosten rakentamista koskeviin periaatepäätösasioihin mahdollisesti liittyviä esteellisyyskysymyksiä. Tarkastelu koski erityisesti kyseiset periaatepäätösasiat esittelevän elinkeinoministerin kanssa samasta puolueesta olevia valtioneuvoston jäseniä. Käytettävissä oli tietoja ao. puolueiden ao. yhtiöiltä saadun taloudellisen tuen määristä ja tukien saamisen muodosta (mm. seminaarilippuja, mainostilaa).

Kirjoituksessa tarkoitettu Fennovoiman ja Teollisuuden Voiman tuki kirjoituksessa mainituille puolueille ei ole ollut sellainen hallintolaissa tarkoitettu erityinen syy, joka pelkästään tällä perusteella olisi vaarantanut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla luottamuksen kirjoituksessa tarkoitettujen ministerien puolueettomuuteen käsitellä valtioneuvoston yleisistunnossa mainittujen yritysten periaatepäätöshakemuksia ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi. Puoluehallituksen mahdollinen jäsenyys sellaisenaan ei käytettävissä olevan aineiston valossa arvioiden muutoinkaan ole muodostanut esteellisyysperustetta. Totean vielä, että puoluehallituksen mahdollisen jäsenyyden lisäksi mihinkään muuhun rooliin tai toimintaan taikka henkilökohtaiseen intressiin, joka voisi olla esteellisyyden perusteena, ei asianomaisten ministerien mahdollista esteellisyyttä ole voitu tässä yhteydessä kytkeä.

Käytettävissäni olleen selvityksen perusteella minulla ei ole ollut oikeudellisia perusteita valtioneuvoston yleisistunnossa tehdä perustuslain 112 §:n mukaista huomautusta valtioneuvoston 6.5.2010 päättämien uusien ydinvoimalaitosten rakentamista koskevien valtioneuvoston periaatepäätöslupa-asioiden kohdalla. Lisäksi kunkin ministerin on ollut hallintolain 29 §:n mukaisesti huolellisesti arvioitava, onko hänen osaltaan asiassa ollut joitakin sellaisia tekijöitä, jotka vaaransivat luottamusta puolueettomuuteen. Valtion omistajaohjausasioista vastaava ministeri Jyri Häkämies ei osallistunut periaatepäätöksiä koskevaan päätöksentekoon, koska hän ministerinä vastaa yhtenä hakijayhtiönä olleen Fortum Oy:n omistajaohjausasioista. Edellä olevaan viitaten kirjoitus ei ole aiheuttanut toimenpiteitä.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka

Esittelijäneuvos Risto Hiekkataipale


Lausunto Sipoonkorvesta ympäristöministeriölle

Viitaten tiedotteeseenne 12.3.2010

Lausunto Metsähallituksen selvityksestä Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä Pidämme ehdotusta Sipoonkorven kansallispuistosta kannatettavana. Se on olennainen osa pääkaupunkiseudun viherkehää, joka täytyy kokonaisuudessaan turvata sekä virkistysarvonsa että biologisten arvojensa takia. Koemme tärkeäksi, että hanke toteutetaan mahdollisimman laajana. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää ekologisiin käytäviin ja varmistaa, että ne jatkuvat katkeamattomina meren rannalta lähtien läpi koko Sipoonkorven ja pääkaupunkiseudun viherkehän. Muistutamme lisäksi, että myös kansallispuistoa ympäröivät puskurivyöhykkeet ovat kokonaisuuden kannalta keskeisiä. Tämä hanke on kansallisestikin merkittävä. Eritoten on tarvetta perustaa kansallispuistoja Etelä-Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Myös ilmastonmuutoksen torjumisessa metsät ovat tärkeitä, mikä sekin puoltaa mahdollisimman laajamittaista kansallispuistoa Sipoonkorpeen.

Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry.


Hyvä lukija

Alla olevan, ympäristötuhojen pysäyttämistä koskevan julkilausuman alustava muoto syntyi jo vuosituhantemme ensimmäisinä vuosina. Sitä olivat muotoilemassa Vihreän Elämänsuojelun Liiton vaikuttajajäsenet sekä joukko ulkopuolisia, arvostettuja vaikuttajia. Heistä mainittakoon varsinkin Georg Henrik von Wright, joka olisi ollut ensimmäinen allekirjoittaja, mutta hänen poismenonsa keskeytti hankkeen. Vasta vuonna 2006 jatkoimme kesken jäänyttä tekstiä ja maaliskuussa lähti mielenilmauksemme Tasavallan Presidentille. Sittemmin julkilausuma on julkaistu eri lehdissä ja lähetetty myös pääministerille. Julkilausma kuultiin myös eduskunnan täysistunnossa 12.11.2008, kun käsittelyssä oli Suomen ilmastostrategia. Tätä julkilausumaa saa vapaasti lainata ja levittää.

Käsityksemme mukaan länsimainen kulutuskulttuuri on jyrkässä ristiriidassa kestävän elämäntavan kanssa. Kaikki suunnitelmat, jotka asettavat talouskasvun ja kulutuskulttuurin jatkumisen elonkehän pelastumisen ehdoiksi, ovat jo lähtökohtaisesti virheellisiä. On väärin ja vastuutonta antaa kansalaisille valheellista kuvaa todellisesta tilanteesta. Se estää päättäväisen ja vakavamielisen muutoshalun syntymisen.

Vihreä Elämänsuojelun Liitto on sitoutumaton syväekologinen yhdistys, jonka perustivat 1987 maamme eturivin ekologiset ajattelijat. Suurin osa heistä on edelleen mukana ja uusia on tullut. Nykyään mukana olevista tunnetuista henkilöistä mainittakoon lääkäri/kirjailija Irma Kerppola-Sirola, prof. Anto Leikola, kalastaja/kirjailija Pentti Linkola, prof. Eero Paloheimo, prof. Matti Sarmela, prof. Erkki Lähde sekä FT Leena Vilkka.

Liiton perusaate on elämän kunnioittaminen ylimpänä arvona. Liitto painottaa erityisesti ekologian antamaa tietämystä maan ja maailman tilasta ja sen muutoksista sekä vaalii elämän rikkautta ja inhimillisten elämänmuotojen moninaisuutta.

Julkilausumien laatimisen lisäksi harrastamme muutakin julkaisutoimintaa, järjestämme filosofisia keskusteluja eri tieteenalojen edustajien kanssa, pohdimme ekologisen elämäntavan käytännön kysymyksiä ja järjestämme ympäristöaiheisia tilaisuuksia.

Vihreä Elämänsuojelun Liitto antaa tämän julkilausuman tiedostaen, että sen toteutuminen aiheuttaisi huomattavia muutoksia yhteiskunnassa. On kuitenkin kiistattomasti osoitettu, että nykyisenkaltainen elämäntapa ei voi jatkua. Liitto on kuvannut ekologisesti kestävän ja ihmiskunnalle myönteisen yhteiskunnan perusteet tavoiteohjelmassaan, jota voi tilata yhdistykseltä.

Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry

Julkilausuma tuhonkierteen pysäyttämiseksi

Vihreä Elämänsuojelun Liitto tuo tällä julkilausumalla esiin yhteisen vakavan huolemme. Ihmiskunnan arvojen jatkuva köyhtyminen ja alistuminen talouselämän ohjaukseen ovat johtaneet toimintaan, joka aiheuttaa elonkehän vakavan ja laajamittaisen tuhon.

Ihmiskunnan toimintaa ohjaavat talouskasvun, kilpailukyvyn, nopeiden voittojen ja pinnallisen menestyksen tavoittelu. Millään taholla ei tunnu enää olevan todellista halua ohjata kehityksen suuntaa vastuullisesti ja kantaa huolta suurista kokonaisuuksista.

Olemme pahenevien tuhojen tiellä, joka johtaa myös ihmiskunnan taloudelliseen, sosiaaliseen ja henkiseen alennustilaan. Näillä kaikilla on toisiaan voimistava vaikutus ja tämä kiihdyttää lähitulevaisuudessa hallitsemattomalla tavalla tuhojen etenemistä. Katastrofi on jo peruuttamaton monella ekologisella tasolla. Sen uhreja ovat sadattuhannet eliölajit, jotka olemme toiminnallamme tappaneet sukupuuttoon. Sama kohtalo uhkaa yhä useampia lajeja, ellei ihmisen piittaamattomaan asenteeseen ja toimintatapoihin tule muutosta.

Omaksumamme tuhoisan elämäntavan voimakas levitys kaikkialle maailmaan tekee tulevaisuuden näkymät entistä synkemmiksi. Talouskasvu ei palvele ihmisen hyvinvointia. Teollisuustuotteiden tuotanto ja kulutus ovat varakkaissa maissa jo moninkertaisesti ylittäneet kohtuulliset tarpeemme, kaikkien vahingoksi. Työtä vaativa tuotanto siirtyy köyhiin maihin ja kiristyvä kilpailu tekee sosiaalisen ilmapiirin yhä julmemmaksi ja ihmisarvoa loukkaavammaksi kaikkialla.

Nykyinen arvojärjestys mitätöi kasvaneen ympäristötietoisuuden ja heräävän bioetiikan saavutukset. Vakavat ympäristöongelmat, muiden muassa nopeutuva ilmastonmuutos, ovat väistämättömiä seurauksia ihmiskunnan tuotannon ja kulutuksen ylimitoitetusta kokonaismäärästä. Talouskasvun asettamat tavoitteet vievät maailmaamme kokonaisuutena yhä pahempaan tilaan, vaikka yksittäisiä edistysaskeleita saataisiinkin aikaan joillain osa-alueilla. Jatkuvasti kasvava, jo nykyisin liian suuri väestö voimistaa näitä vakavia ongelmia entisestään.

Ilmastonmuutos voidaan torjua vain vähentämällä energiankulutusta nopeasti siten, että jäljellä oleva öljy, kivihiili, turve ja kaasu jätetään maahan. Ydinvoimasta on myös luovuttava sen valtavien haittojen ja riskien takia. Energiankulutus on alennettava tasolle, joka teollisuusmaiden osalta on maasta riippuen alle kolmasosa nykyisestä. Tällöin uusiutuvat energiavarat riittävät. Kaikkea kulutusta on vastaavasti vähennettävä. Vasta tämän suuruusluokan muutokset voivat pelastaa maapallon elämän pahimmalta tuholta.

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ihmiskunnan on luovuttava talouskasvuaatteesta. Syntyvyys on myös saatava hallitusti ja inhimillisin keinoin vähenemään. Meillä on tarpeeksi tietoa ja taitoa kehittääksemme yhteistyöhön ja tasapainotalouteen perustuvia paikalliskulttuureja, joissa sekä ihminen että luonto voivat hyvin. Yhdyskuntien omavaraisuusastetta on nostettava ratkaisevasti ja ulkomaankauppaa rajoitettava.

Tietoisina ongelmien laajuudesta katsomme kuitenkin, että kehitykseen voi vaikuttaa, kunhan ongelmat ja niiden taustat tunnustetaan julkisesti ja laajasti. On häpeällistä inhimillisen älyn ja etiikan kieltämistä puolustaa vallitsevia, lyhytnäköisiä talouden ja hallinnon periaatteita. On vain yksi Maapallo, joka on yhteinen kotimme. Olemme toiminnallamme vahingoittaneet sitä pahasti. Alun alkaen oli osittain kysymys tietämättömyydestä, nyt ei enää ole siitä kysymys. Jatkaminen vallitsevalla tiellä on ihmiskunnan taholta tietoista jo elävien ja vielä syntymättömien eläinten, kasvien sekä ihmissukupolvien elinehtojen laajamittaista tuhoamista.

Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry.
Joulukuussa 2006

Yhteystiedot:

Pj: Göran Ekström, Riihikatu 2, 65300 Vaasa, puh. 06-3213352, goran.ekstrom (at) netikka.net
Siht: Harri Kuokkanen, Jyväskylä, puh. 040 7517079, harrikuokkanen (at) hotmail.com


Hoitamattomuus auttaa kaupunkiluontoa

tiedote, julkaistavissa su 17.6.2007

Kaupungit voivat olla lajistoltaan rikkaita luontokohteita, kunhan ympäristöä ei siistitä liikaa, Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry (VESL) muistuttaa 17.6. vietettävänä Luonnonkukkien päivänä. Erityisesti kasvilajisto on monipuolinen, mutta myös monet hyönteiset ja linnut viihtyvät urbaanissa ympäristössä. Kunnilla ja seurakunnilla on hyvät mahdollisuudet jättää valittuja alueita luonnonmukaisempaan tilaan, mutta yksittäinenkin ihminen voi monin tavoin tukea monimuotoisuuden säilymistä.

Kaupunkiluonto on tärkeä luontokokemusten kannalta, onhan se lähellä valtaosaa suomalaisista. Urbaania luontoa kuitenkin haittaa ns. manikyyriefekti: moni arvokas kohde häviää ruohonleikkurin tai trimmerin hampaisiin. Yksinkertaisin toimenpitein voi sekä auttaa kaupunkiluontoa että lisätä asuinympäristön viihtyisyyttä. VESL kannustaakin puutarhanhoitajia soveltamaan lähiympäristössään hallittua hoitamattomuutta, eli jättämään osan pihasta lähelle luonnontilaa.

Lyhyt nurmikko on vihreydestään huolimatta köyhää aluetta, "vihreää asfalttia". Työtä ja luontoa voi säästää jättämällä vaikka pienenkin laikun parturoimatta tai viikatteella tehtävän kevyen käsittelyn varaan. Nurmikko kannattaa jättää ajamatta esimerkiksi pensasaitojen vierestä, marjapensaiden ympäriltä tai tontin reunoilta. Tällaiset viherkäytävät auttavat muun muassa siiliä tarjoamalla suojapaikkoja. Viherkäytävillä viihtyvät kasvit ovat niin perhostoukkien kuin ihmisenkin herkkua: etenkin nokkonen on ravitseva villivihannes molemmille. Aikuiset perhoset puolestaan suosivat siankärsämöä ja pietaryrttiä.

Kaupunkiluontoa voi auttaa myös aktiivisesti. Lintulaudat ja linnunpöntöt mahdollistavat monen lintulajin pesimisen ja talvehtimisen kaupungissa. Siilille voi jättää oman lehti- tai risukasan pesäpaikaksi.

Niityt ja kedot ovat erittäin tärkeitä, mutta uhattuja kaupunkien luontokohteita. Niillä viihtyvät monet harvinaistuvat kasvit, kuten timjamin sukuinen kangasajuruoho. Ketoja uhkaa toisaalta liiallinen parturointi, toisaalta rehevöitymisen aiheuttama umpeenkasvu. VESL rohkaisee kokeilemaan paahteisilla paikoilla nurmikon sijasta kukkakedon ylläpitoa. Parhaiten tämä onnistuu niukkaravinteisella maalla, joten lannoitteita ja rikkakasvimyrkkyjä kannattaa välttää.

Lähiympäristön hallitun hoitamattomuuden lopputuloksena on parhaimmillaan kotipihan upea kukka- ja perhosloisto tai jännittävä lähimetsikkö. Samalla on säästynyt rahaa ja vaivaa, ilmansaasteet ovat vähentyneet ja meluhaitat pienentyneet.

Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry. on puoluepoliittisesti sitoutumaton, aatteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on elämän moninaisuuden kunnioittaminen ja edistäminen. Liitto painottaa erityisesti ekologian antamaa tietämystä maan ja maailman tilasta ja sen muutoksesta, mutta vaalii myös elämän rikkautta ja inhimillisten elämänmuotojen moninaisuutta.

Lisätietoja:
Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry. (VESL)

Piia J. Häkkinen, VESLin tiedottaja, hakkin[a]iki.fi, p. 040 824 1649
Martti Uusitalo, tutkija, maveuu[a]utu.fi, p. 040 572 7550

Yhdistyksen yhteystiedot:

Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry. (VESL)
Göran Ekström, puheenjohtaja,
p. (06) 3213351, goran.ekstrom[a]netikka.net

Harri Kuokkanen, sihteeri,
p. 040 7517079, harrikuokkanen[a]hotmail.com


Älä osta mitään-päivä

Tiedote Älä Osta Mitään päivän johdosta 24.11.2006.
Syväekologinen yhdistys Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry.

Älä osta mitään -päivän teemana on tänä vuonna Elämyksiä ostamatta. Vihreä elämänsuojelun liitto ry haluaa omasta puolestaan nostattaa kriittistä keskustelua kaupan ehdoilla luotavasta kaavoituksesta ja kyseenalaistaa koko kuluttamiseen perustuvan kulttuurin.

Liitto kysyykin, miksi kunnat myöntävät rakennuslupia suurille peltomarketeille, jotka näivettävät lähikaupat ja kaupunkien keskustat. Markettien vaatimat liikenneinvestoinnit kustannetaan yhteisistä verorahoista. Autoilun haitoista kärsivät sekä moottoriteiden halkoma luonto että ostosmatkareittien varrella asuvat ihmiset. Lisäksi kasvaneet autoilun päästöt on ilmastonmuutoksen yksi suurimpia kiihdyttäjiä.

Kaikki varteenotettavat tiedemiehet ovat vakuuttuneita siitä, etteivät maapallon ilmasto ja ekologia kestä nykymenoa. Nykyaikainen elämäntapa kuormittaa myös ihmisiä henkisesti. On aika nostaa kaavoituksessa ekologia ja ympäristökysymykset tärkeimmälle sijalle. Kaiken suunnittelun lähtökohtana tulee olla energiantarpeen ja aineellisen kulutuksen vähentäminen. Pienimuotoinen suunnittelu luo tiloja, joissa ihmiset voivat nauttia sekä toistensa seurasta että yhteydestä ympäröivään luontoon.

On ymmärrettävä, että kehityksen nykyinen tuhoisa suunta ei ole vääjäämätön luonnonlaki, vaan määräämme sen itse. Se lähtee jokaisen omista valinnoista, niin henkilökohtaisista kulutus- ja käyttäytymistottumuksista kuin myös siitä, millä perusteilla valitsemme edustajamme päättäviin elimiin.

Talouden ja kulutuksen kasvu ei enää johda elämän laadun paranemiseen, vaan ne ovat kääntyneet meitä vastaan ja yksipuolistavat kulttuuriamme. Kilpailun kiristyminen ja stressin lisääntyminen johtaa yhä useamman ihmisen sairastumiseen. Jokainen henkilökohtainen tragedia leviää läheistenkin piiriin, vaikuttaen näin paljon laajemmin kuin yhden ihmisen kohtaloon.

On monta painavaa syytä ryhtyä määrätietoisesti muuttamaan yhteiskuntarakennetta ja kulttuuriamme pienimuotoisempaan, hajautettuun yhteiskuntamuotoon. Tässä yhdistyvät ekologiset ja sosiaaliset hyödyt. Tällaisessa yhteiskunnassa kaikki on lähellä, jolloin liikkumisen ja kuljetusten tarve on mahdollisimman pieni. Samalla vapaudumme siitä oravanpyörästä, joka pyörii yhä enemmän vain aineelliseen kuluttamisen ympärillä.

Tiedämme jokainen, että kun biologiset perustarpeemme ovat tyydytetyt, arvokkaimmat asiat elämässämme ovat aineettomia.

Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry.
Puheenjohtaja Göran Ekström,
goran.ekstrom_ät_netikka.net, puh. (06) 3213351
Tiedottaja Piia J. Häkkinen,
hakkin_ät_iki.fi, puh. 040 824 1649
http://www.vesl.fi/

Parhaita laatulahjoja

Keksi itse lisää

Kaatunut puu on monen lajin koti

Tiedote 29.10.2006, julkaistavissa heti

Viikonlopun syysmyrsky on kaatanut paikoitellen paljon puita. Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry haluaa muistuttaa metsänomistajia lahopuun tärkeydestä metsälajiston monimuotoisuudelle. Metsänomistajan on hyvä harkita, ennen kuin ryhtyy raivaamaan kaatuneita puita, sillä viidesosa suomalaisen metsän eliölajeista on lahopuusta riippuvaisia. Jos kaatuneilla puilla ei ole suurempaa taloudellista merkitystä tai ne eivät ole kulkureittien tukkeena, puut on parempi jättää metsään.

Suomen metsissä elää parikymmentätuhatta eri eliölajia linnuista kääpiin ja kuoriaisista sammaliin. Ihmisen luoma talousmetsä on paljon luonnonmetsää yksipuolisempi elinympäristö. Kovaotteisen metsätalouden vuoksi sadat lajit ovat harvinaistuneet. Kaatuneeseen puuhun asettuu monipuolinen sienten, hyönteisten ja muiden lajien muodostama eliöyhteisö, jonka lajisto muuttuu lahoamisen edetessä. Pienet eliöt ovat ravintoa suuremmille, ja lahopuustoiset metsät tarjoavatkin monille linnuille monipuolista ravintoa. Esimerkiksi harvinaistunut harmaapäätikka tarvitsee ravinnokseen lahopuussa eläviä toukkia ja kuoriaisia.

Nykyinen lainsäädäntö antaa metsänomistajalle varsin vapaat kädet toimia metsässään kuten haluaa. Mikään laki ei velvoita kaatuneiden lehtipuiden poistamiseen. Havupuitakin tarvitsee poistaa vain, mikäli kaatuneiden puiden määrä on merkittävä (Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta, 5§). Käytännössä merkittävä tarkoittaa yli 10 % hehtaarikohtaisesta runkoluvusta tai yli 20 puun ryhmää. Tällöinkin metsänomistaja vapautuu velvoitteesta, mikäli korjuun kustannukset muodostuisivat kohtuuttomiksi.

Varsinkin Etelä-Suomessa lähes kaikki metsä on talouskäytössä, ja luonnontilaiset metsät ovat eristyneet pieniksi sirpaleiksi. Talousmetsä on elinympäristönä paljon luonnonmetsää köyhempi lahopuun vähäisen määrän sekä puuston ikä- ja lajirakenteen yksipuolisuuden vuoksi. Liian tehokas metsätalous onkin suurin syy siihen, että lähes 600 metsien ja korpien eliölajia on luokiteltu metsissämme uhanalaisiksi. Kaikkia lajeja ei ole edes tutkittu riittävästi, jotta niiden tilanteesta olisi tietoa. Tämän vuoksi kaikki monimuotoisuutta edistävät päätökset ovat ensiarvoisen tärkeitä, ja jokainen metsää omistava voi vaikuttaa metsäluonnon hyvinvointiin. Säästämällä kaatuneen puun metsänomistaja voi tarjota kodin metsätalouden syrjäyttämille lajeille.

Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry
Pj Göran Ekström